Laahaa, laahaa

Oho, ai siitä on jo kuukausia. Ei ois uskonu.
Kotiinpaluun aiheuttama alkujärkytys ja kaikki muut puuhat harhautti kirjoittamasta aiemmin, koko ajan on tuntunu että on niin helvetin paljon jotain muka-tärkeetä joten reissun loppupätkän kohellukset on tähän päivään asti jääneet tarjoilematta. Mutta tulkoon ne nyt tässä kootusti, omista käsinkirjoitetuista jorinoista tulkiten.
Burmasta paluuta seurasi vikat parisen viikkoa Aasiassa ennen paluulentoa takaisin Suomeen, paljon oli mahdollisuuksia ja vaihoehtoja mutta jotenki sitte lopulta jämähdin Bangkokiin.
Tuntu liian lyhyeltä ajalta Kambodzan retkelle ja Laosista tuttu Geokone ystävänsä kanssa oli myös tulossa vierailulle Bangkokiin niinpä siinä kulu päiviä ihan vaa hengaillessa ja ollessa. Heikkihän se lähti laosilaisseurueessa biitsilomailemaan ja kuten sanottu, mun oli tarkotus lähteä iltaa viettämään sekavahkon brittipariskunnan ja kuten myöhemmin selvisi, myös heidän ystäviensä seurassa mutta se venyki sitte lopulta vähän yli yhdestä illasta..
Katy jutteli jo joskus edellismaassa kohdatessamme jostaki iltatoriasiasta mikä sijaitsee jossaki, ei ilmeisesti kovin kaukana Heikin kämpiltä ja koska mä en ollu käyny siellä aiemmin kuten ei myöskään Matt, sovittiin että tavataan siellä ja käydään syömässä ja muuten vaan palloilemassa ja ihmettelemässä.
Juotiin oluet tai kahdet, remmiin liitty saarivaltion parivaljakon kavereita ja sitte jatkettiin samalla linjalla.

Siis kumpi?

höhö

fuck you forks! 

Kuplat

Pallo

Titfuk

What is love?

Moninaisten vaiheiden lopputulos 

Kyseinen toritapahtuma piti sisällään aika paljon kaikkia vintage-puoteja ja vaatetusta, päätettiin jo melko varhaisessa vaiheessa joukkueemme toisen miespuoleisen jäsenen kanssa etsiä rumimmat vaatteet koko paikasta ja ostaa ne. Malliesimerkkinä lippis yläpuolella.
Kyseistä Train Marketia ei kuulemma enää oo olemassa, hyvä että tuli käytyä. Kyseessä oli siis vanhan rautatieaseman puitteisiin perustettu night market, oli pubeja vaunuissa ja tori asemarakennuksessa jne.
Purettu kuulemma toukokuussa 2013 tätä ajanlaskua. Se on kai sitä ironiaa että tilalle tulee uus SkyTrain-asema?
Sieltä lähdettyämme Katy ohjas meidät taksimobiililla johonki pieneen pubiin missä sitte tuli vietettyä koko loppuyö hajanaisessa seurassa. Lopulta lähdettiin jatkoille Katylle.
Seurauksena oli yks pahimmissa darroista koskaan. Aivan järjettömän huono olo mistä kanssaolijat pääasiallisesti vittuili.
Mattilla tosiaan oli viiminen päivä Bangkokissa ja se halus mennä Chatuchakin viikonlopputorille (ku ei ollu viä käyny) ja kun Heikki asu siinä suhteellisen lähellä, se kuulosti ihan järkevältä.
Ensin meinattiin mennä taksilla mutta liikenteestä johtuen päädyttiin SkyTrainiin ja sehän se vasta erikoista oliki. Matt lupas nuolla huuliaan koko matkan perille kun maksoin sille 50 bahtia. Tästä on video, minkä laitan tähänki blogiin myöhemmin. Se näytti tältä:

Niin.

Nyt vittu oikeesti

Darrapäivän parvekepohdinnat

Toriretken jälkeen oli aika erkaantua. Ja taas perinteinen "en osaa sanoa minne olen menossa mutta tonne"-henkinen keskustelu mopokuskin kanssa ja se vei mut johonki ihan mörön perseeseen, taas.
Aikamme seikkailtuamme pääsin perille, Heikki tosin ei vielä ollu himassa.
Todella perseestä istua mopotaksissa kun on niin huono olo ettei tiedä oksentaako seuraavan 10s aikana.

Tulevina päivinä oli vähän niin ja näin että mitä sitä nyt sitte tulee tehtyä ja lopulta se aika kulu Bangkokissa. Viimisenä päivänä MBK:ssa ostamassa asioita mitä piti ostaa, illalla Heikin ja naapurin Sannan, Tuukan, Jyrin ja saksalaisen korvapaperi-ihmisen kanssa ruokaillessa ja lopulta Tuukan parvekkeella hengaillessa.
Kunnes kello näytti sen verran että on aika mennä.
Laosista tuttu Nura oli lähdössä samana päivänä ja samoihin aikoihin käymään kotonaan Espanjassa ja yritys oli kova että nähtäis sillon kentällä mutta vituiks sekin meni tietysti.
Lensin Kiinaan missä oli ihan paskaa koska se on Kiinassa. Ja mulla oli paskat kengät.
Mun lentobisnekset meni alun alkaenki niin että ostin lennot Tukholmasta Bangkokiin ja takasin, alunperin menomatkan Suomi-Tukholma-osio oli tarkotus mennä laivalla mutta kallista siitä ois tullu joten Norwegianin lennolla matkaan.
Takasin tullessa ei ollu juuri havaintoa että mitä tapahtuu ylipäätään. Oli puhetta toverini Johannan kanssa että josko hän tulisi Ruotsiin ja mentäis siitä yhdessä paatilla Suomeen ja kaikenlaisia erikoiskiemuroita mutta lopulta sekin meni niin että ostin itelleni lennon SAS:lta (operated by Blu1) Suomeen.
Kiinassa lentoa vaihtaessa oli paskaa. Koska ne kiinalaiset. Ja ne burmalaiset kengät ai että.
Kun pääsin Ruotsissa ulos koneesta halusin vaan ulos niistä vitun popoista.

Pekingin kentällä oli rauhaisa allas

Ruotsiin päästessä meikän jalka näytti tältä

Tukholmassa vietin aikaa lähinnä 7/11:stä mellanöliä ostaessa ja tupakkia ulkona poltellessa kunnes oman lennon aika koitti. Meni rinkka erikoismatkatavaroihin ku oli nii perkeleesti kaiken maailman remmejä mutta samapa se kai kun ei se mitään maksanutkaan. 

Helsingissä vastaanottokomitean muodosti yks kappale kauniita naisia ja yks kappale paskoja autoja ja pari yötä Espoossa odotti. 

Matkaillaan nyt sitte Suomessa tovi.