10!

Tavoitehan oli käydä kymmenessä maassa tänä vuonna, kyseinen tavoite myös toteutu talvisella retkellä Madridiin.
Ryanairin halvahkot lennot oli aika iso motivaattori kohdevalinnalle sen lisäksi että tietääksemme Madridissa ei oo lunta, mitä parhaani mukaan pyrin välttelemään tulevat vuodet. Kylmä siellä sen sijaan oli, mahdollisesti yhtenä iltana/yönä pakkasen puolella eikä ilman takkia kyllä ois pärjänny päivälläkään.

Reissuun lähtö ei taas perinteisesti menny ihan putkeen, kun edellisillan pikkujoulumeininkien uuvuttamana herääminen venähti melko reilusti ja aikeet bussimatkasta lentokentälle vaihtu hyvin nopeesti taksin tilaamiseen. Lopulta oltiin kuitenkin niin hyvissä ajoin kentällä että syömäänkin ehti.

Toimivia asioita Madridissa on ainaki metro, mikä jonku tiedon mukaan on toisiks kattavin metroverkosto Euroopassa (ykkönen lienee Lontoo tai Pariisi?) ja ilmeisesti myös maailmanlaajuisesti top kympissä. Kentältä pääsee metrolla aika hyvin vissiin mihin vaan, me ainaki päästiin sinne minne oltiin menossa. Hotellia ettiessä oltiin itse asiassa ihan vieressä jo metrosta ulos tullessa mutta lähettii kävelemään väärään suuntaan ja tehtiin heti kättelyssä tarkoitukseton kierros todella vitun tehokkaasti miehitetyssä keskustassa.

Vodafonen sponssaama kuusi 

Metrossa hauskaa on 

Ryysis

Nyt prkl

Aikansa ottaneen haahuilun jälkeen löydettiin periltä hotellille jossa aluksi hieman tympeältä vaikuttanut vastaanottovirkailija osottautu lopulta ihan mukavaks, ei vaan puhunu sanaakaan englantia mutta tulevina päivinä asiointi onnistu mallikkaasti elekielellä ja meiän huikeilla espanjankielentaidoilla. 

Kun kamat oli heitetty nurkkaan, lähettiin hakemaan ruokaa ja muuten vaan kattelemaan mitä lähialueelta löytyy. Löyty sangriaa ja lopulta ruokaa, mistä ei nyt valitettavasti oo kuvaa. Viimetöiksemme mentiin baariin minkä ovella tuli vastaan 50-60-vuotias ukko joka alko selittämää espanjaks jotain aika innokkaasti, en tajunnu mitää mitä se selitti mutta se osotteli välillä maahan ja välillä jonnekki muualle. Pääasiassa sanoin sille vaa että "si, si" ja osottelin niitä samoja kohtia mitä se osotteli ja olin messissä. Onneks se heitti jonku läpän mille se ite repes just sillä hetkellä ku oltii repeemässä koko tilanteella ylipäätään, naurettii siinä sitte kimpassa tovi ennen ku mentii sisään baariin. Harmittaa vähä että siitä tilanteesta ei oo kuvaa tai videoo mutta Saaralla on varmaan ollu sen verran paljon keskittymistä kiinni naurun pidättelemisessä että ei oo kyenny ottamaan sellasia. 

Kyseisestä kuppilasta sai drinksun kanssa nallekarkkeja..

Aamulla lähettiin tutkimusmatkalle lähiympäristöön ja lähettyvillä sijaitsevaan puistoon, missä Wikipedian mukaan voi katsella tekojärvellä soutelevia espanjalaisia. Osottautu faktaksi. 

Alkumatkasta oli myös tällänen mielenosoitus ilmeisesti terveydenhuollon säästöleikkauksia vastaan.

Jyrkkä ei! 

Loppuu se juttu mitä me vastustetaan! 

Puistossa taas:

Linna

Soutelevia espanjalaisia

Järven rannalla

Riki

Hevoispatsas ja soutelua

Ruoskamies syksyisessä Madridissa

Kunpa ois tajunnu yhtää mitä toi teki

Toisella puolen puistoa

Puista

Vissii repiny pään joltain

Ihan hauska puisto, ja iso, mutta varmasti ois kivempaa sielläki kesällä. Myös suosittelen välttämään kyseisen puiston kahviloita koska ainaki oman kokemuksen perusteella kahvi on paskaa ja kallista, eräänlainen Starbucks siis, ilman sitä logoa. Paitsi starbassa on parempaa kahvia, mutta silti. 

Mitäs muuta Madridissa? Hengailua ja tapaksia ja perunavelliä Saaralle. Kolmessa päivässä ei ehdi kovin ihmeitä, erityisesti kun koko kaupunki vaikuttaa hyvinki pitkälti siltä että parasta ois tsekkailla kävellen ja talviaikaan moinen on ihan perseestä koska on kylmä. 

Jostai kuppilasta sai mysliä

Jouluvaloa

No hüh hüh

Köttbullar

Retken paskimmat tapakset

SIDRA! 

Joulupuu

Ennen

Jälkeen

Torilla

Parturiin?

Leipomo

Vodafonekuusi uudestaan

Valoa 

Hevonperse vai hevonkuusi?

Jotain jännää siellä oli

Kenties retken parhaat tapakset

BOTELLA! SI SI! 

Mitä nyt tässä ruokalistaa kattelen

Lyhyt reissu on lyhyt reissu, ei siitä mihinkään pääse. Seuraavaan oikeestaan yhtään pidempään retkeen on varmasti aikaa vielä monta kuukautta, ja silloinkin luultavasti ennalta tuttuihin maisemiin, mutta lisää niistä joskus kohta myöhemmin. 

Madrid oli ihan ok, ja onhan se 10 maata nyt täynnä mikä tuntuu aika paljolta tavallaan kun ottaa huomioon että tammikuussa Aasiaan lähtiessä ei suoranaisesti ollu mielessä muuta kun käydä Aasiassa. Ensimmäinen vuosi elämässäni ku oon ollu enemmän aikaa pois Suomesta kun Suomessa, jotenkin ajattelin että se aiheuttais jonkinlaisia fiiliksiä johonki suuntaan tai jonkinlaista koti-ikävää mutta toisaalta mihin ikävöidä, jos ei melkein vuoteen oo ollu varsinaisesti kotia? 

Uus yritys ens vuonna, Suomeenki pääsee turistina koska sosiaaliturva jättää ulkopuolelleen jo kohta. Seuraava teksti tässä blogissa tulee olemaan joulusta, mistä en varsinaisesti juhlana dikkaile missään mielessä mutta jouluruoka on tosi hyvää joten teen sitä myös itse! On meillä tosin ollu myös joulukalenterit koska Saara sai töistä ja mä löysin kaupasta vitun siistin Turtles-kalenterin. 

Lopuksi vielä vähän kliseinen: 

Hitaasti mutta varm.. no hitaasti nyt vaan

Vähän hiipunut päivitystaajuus on johtunut siitä että viimeaikoina päivät ja viikot ja kuukaudet on kulunu lähinnä töissä eikä mitään erityisjännää oo päässy tapahtumaan, niin on jotenkin unohtunut koko blogi.
Taannoin käytiin kuitenkin asuttamamme maan Unescon perintökohteeksi julistetussa pääkaupungissa, sinne pääsee näppärästi paatilla kivenheiton päässä kotiovelta sijaitsevasta satamajutusta eikä maksa paljoo, en kyllä enää muista miten paljon mutta joitain euroja oli menopaluu.

Laivamatkalta

Pylväitä

Katukuva

Aukiolla voi leikkiä vesijutussa

Muurinpätkä

Kuva Vallettasta toiseen suuntaan

Tämmöstä

Lähtölaituri

Kunhan tästä vähän reipastun ja onnistun siirtämään kuvat puhelimesta tietokoneelle, teen tylsähkön kotikulmilla-henkisen entryn mutta käydään sillä välin muualla.

Ihmisellä on hyvä olla tavoitteita

Välipäivitys mikä toimii myös muistutuksena itselleni.
Tänä vuonna oli tarkotus olla alle puoli vuotta Suomessa, välttäen mahdollisimman paljon siitä lumesta ja kylmyydestä ja pimeydestä, mitä jouduin sietämään melkein koko tammikuun. Sehän näillä näkymin tulee toteutumaan. Matkan varrella mukaan tarttui tavoite käydä kymmenessä maassa tänä vuonna kun tajusin että nyt ollaan jo aika lähellä. Ruotsi, Thaimaa, Laos, Vietnam, Burma, Viro, Latvia, Italia ja Malta on plakkarissa nyt. Suomea ei lasketa, eikä Kiinaa (paska maa) koska kävin siellä vaan vaihtamassa lentokonetta ja vittuuntumassa kiinalaisiin. Yks puuttuu ja se lienee Espanja.. En oo koskaan käyny manner-Espanjassa ja nyt siellä on kavereita joihin on reisuillaan tutustunu sekä Suomesta muuttaneita tovereita. Voipahan se kyllä olla joku muuki. Jos ei päästä täältä enää mihinkään vedän Kiina- tai Suomi-kortin ja on silti 10 täynnä.

Ei pitäs mennä koskaan asioiden edelle mutta ens vuoden suunnitelmana on tällä hetkellä käydä viettämässä Laosissa uusi vuosi huhtikuussa jos mahdollista, ja jo aiemmin suunnittelemani tavoite käydä viidessä maassa missä en oo koskaan käyny aiemmin! Ja niitähän riittää. Ehdotuksia otetaan vastaan.
Ehkä se hidas maailmanvalloitus on nyt käynnistyny.

Kuvattomat postaukset ei kiinnosta ketään, tässä kuva Pekingin lentokentän jostain jutusta:

Onko se suihkulähde? Onko se uima-allas? Vittu jaa a se on Kiinassa.

Kesä jatkuu!

Ainaki meillä.
Orastava syksy kaikessa kylmyydessään ja paskuudessaan, loska ja pimeys ja kaikki muu talveen liittyvä alko ahdistaa jo etukäteen vaikka onhan se syksy ihan kivaa, ainaki alkupuolella.
Sitä paitsi alkuvuodesta itselleni asettama ylevä tavoite viettää alle puolet vuodesta 2013 Suomessa meinas alkaa menemään vähän ahtaalle kun vuotta oli jäljellä enää nelisen kuukautta ja reilu kaks kuukautta puuttu vielä että tavoite täyttyy. Pakko keksiä jotain. Tällä kertaa se jotain oli Malta.
Lennonvarailuhommia, ylimääräsen tavaran myyntiä, pakkailua ja panikointia ja lopulta syyskuun lopussa lähtö. Lennettiin Ryanairilla ja koska vaihto oli tulossa joka tapauksessa ja lentoaikataulut ei ollu muutenkaan ihan optimaalisesti synkronoitu, päätettiin viettää pari yötä Bergamossa matkalla.

Ryanair sano 15kg, meni se aika lähelle

Lappeenrannastahan löytyy..

Bergamossa oltiin vasta puolenyön aikoihin mutta onneks majapaikan emäntä Nadja oli jo ennakkoon luvannu hakee meidät kentältä, jotain seki sekoili ja päästiin perille vasta joskus yhden aikoihin yöllä. Oltiin nähtävästi buukattu jonkilainen kerrostalokaksio itellemme, hyyyvä. Yöllä haettiin ruokaa naapurin kebabilasta koska mikää muu ei ollu auki (oli muute paskaa kebabia) ja se päivä oli kokolailla taputeltu.

Seuraavana päivänä lähettiin aamukahvijuttujen jälkeen palloilemaan Bergamon vanhaan kaupunkiin ja matkalla syötiin paskaa pizzaa. Mutta tässä näkymiä sieltä: 

Aukio

Mehtää

Kaupunki

Syksy se on sielläki

Oli vähän sateista ja viileetä paikotellen. Parempi silti ku se +3 astetta mikä oli Suomesta lähtiessä. Loppuaika käytettiin syömällä parempaa pizzaa ja hengailemalla. Bergamo-Malta lento lähti aikasin, kyyti kentälle 4.45 ja koska herätys oli sen mukaan säädetty epäinhimillisen aikasin, piti mennä nukkumaanki aikasin! Toinen vaihtoehto ois ollu tietysti valvoa siihen asti mutta koska seuraavalle päivälle oli säädetty jo Suomesta käsin vähän kaikenlaista puuhaa, tuntu varmemmalta vaihtoehdolta nukkua. 

Kumpikaan kun ei ollu käyny Maltalla esimerkiks koskaan aiemmin niin oli vähän vaikeuksia hahmottaa mihin ollaan menossa ja että mistä tiedetään kun ollaan siellä. Säkällä onnistuttiin jäämään passelissa kohtaa bussista pois, aika lähelle kiinteistönvälitystoimistoa missä meiän piti olla kello 12 treffaamassa ensimmäinen asunnonvälittäjä. Istuskeltiin sen aikaa rantabulevardilla ja katteltiin veneitä. 

Hiiohoi!

Edellä mainittu kiinteistönvälittäjä ilmotti n. klo 11.45 että ei sillä oo mitää soveltuvia kämppiä tarjolla eikä tarvi tulla tapaamiseen. Aha. Seuraavat kiinteistönvälittäjätreffit oltiin sovittu kolmeks joten hinattiin kamamme ja ittemme läheiselle terdelle mistä arvon herra David lupas koukata meidät kyytiin. 

David osottautu vähä mulkuks. Tai silleen, se oli vähän raskas noin niinku ihmisenä. Pyörittii muutama tunti Davidin kanssa kattelemassa kämppiä eri puolilta saarta ja ne oli melkei kaikki aika paskoja. Paitsi yks mikä oli taas kallis. Lisäks todettiin sellanen pieni epäkohta koko prosessissa että: oltiin oltu koko saarella noin kuusi tuntia ennen ku alettiin kiertelemään niitä kämppiä, eikä ollu oikein mitää kuvaa eri alueista tai välimatkoista tai mistään. Ei oo vielä kolmen viikon jälkeenkään. Ei tullu diiliä siitä mutta ei hätää! Toverimme Eetu joka oli täällä viime talvena duunissa ties kertoa että kaverinsa omistavat guest housen lähimailta. Mentiin sinne, saatiin levittää kamoja vähä ympäriinsä ja käydä suihkussa ja hengailla katolla ilta. Seuraavana päivänä oli tulossa vähän työhaastatteluja ja kaikenlaista muuta pohdiskelua ja kikkailua. 

Kattonäkymiä

Siellä sitä vierähtiki seuraavat pari viikkoa. Sillä välin ehdittiin ravata työhaastatteluissa, kattomassa lisää kämppiä sekä ihan vaan haahuilla pitkin poikin ja tutustua lähitienoisiin samalla kun yritettiin muodostaa kuvaa alueesta missä haluttais asua. Saara ehti jo mennä töihinkin, missä joku tyyppi vihjas että täällä on myös yks suomalainen kiinteistönvälittäjä. Niinpä yks päivä soitin sille ja kävin kattomassa, sovittiin sopparintekopäivä seuraavaks iltapäiväks ja nyt ollaanki siellä. Tai no ihan konkreettisesti nyt ollaan kuppilassa missä on ilmanen wifi koska omaa nettiä ei vielä oo mutta kuitenki.

Tässä vielä pari kuvaa noilta viikoilta. 

Rantajuttuja

Lisää samoja

Lounasaika! 

Vallettassa oli jotku valobileet nii käyti mösmeltämässä yhtenä iltana

Jäbät soitti ulkoilmajazzia

Nyt kun kamat on saatu leviteltyä pitkin sitä murjua mitä vähintään seuraavat puoli vuotta kutsutaan kodiks, on tehty listoja tarvikehankinnoista, hankittu niitä ja.. oltu. Pesty pyykkiä ja tehty ruokaa, arki se on perkele osittain samaa maasta riippumatta.

Tänään ajateltiin mennä palloilemaan läheiselle Manoel Islandille ja kattomaan jotai linnotusasiaa mutta reisille meni, yhyy. 

Tällänen kohdattiin

Noh. Olihan siinä matkalla kaikkea muuta hauskaa.

Taustalla häämöttää Manoel Island Yacht Yard

Paikallinen Sorsapuisto!

Ja niitä sorsia ja ankkoja:

Kvaak kvaak

Tälläsessä ne hengailee

Riki

Ja sitte.

Luotettavan olonen veneteline

Ekana päivänä nähtiin tää venho vesillä, olihan se nyt hauskaa jotenki

Mitä tapahtuu kun ei noudata "Do not feed the pigeons"-kylttiä

Saariretken epäonnistumisesta seuras bloginpäivitystuokio jossai ravintola-asiassa ja tässä sitä nyt ollaan. Katotaa ny mitä tästä tulee ja kauan se kestää!