Pulau Pangkor ja löllöttelyä Malesiassa

Jatkoa seuraa. Mentiin tollaselle Pulau Pangkor-nimiselle saarelle otsikon mukaisesti: löllöttelemään eli olemaan vaan.

Jotakuinkin tasan vuosi sitte oltii kans Aasiassa, sillon lennettii Bangkokiin mistä suhattii heti samana iltana yöjunalla Uboniin ja seuraavana päivänä Laosiin. Sieltä sitten muutamaa päivää myöhemmin kätevästi maateitse Kambodzan Sihanoukvilleen ja sieltä taas paluulentoja varten Bangkokiin. Silloin matkatessa kävi mielessä, että onko tässä vittu mitään järkeä. Aivan holtiton kasa kilometrejä ihan liian lyhyellä ajanjaksolla. Tästä ja tästä voit lukea lisää niistä tunnelmista.

Tällä reissulla haluttiin valita vaan yks mesta ja olla siellä. Vähän suositumpien Langkawin ja Penangin, sekä toisella puolen Malesian niemimaata sijaitsevan Tiomanin sijaan valittiin Pangkor. Etukäteen tsekattiin aika monta eri matkablogia ja -foorumia läpi, arviot oli aika ristiriitasia. Osan mielestä saari on pala taivasta, osan mielestä paskasia rantoja ja vittumaisia ihmisiä. Paras tapa selvittää asiantila on tietysti mennä ite vittu kattomaan. Kyseinen saari on myös tunnetumpi paikallisten lomailumestana, mikä on tietysti aina jees.

Lisäksi sijainti vaikuttii hivenen: Pangkor on jotakuinkin puolivälissä Kuala Lumpurin ja Penangin välillä, ei tarvi siis lentää ajan säästämiseksi vaikka sekin olisi ollut mahdollista - ainakin teoriassa. KL:stä tänne kestää bussilla nelisen tuntia, matkaa on joku 250km varmaan suunnilleen. Hintaa bussilipulla on siihen nähden melko vaatimattomasti, piletit oli 27 Malesian ringgitiä mikä tämän hetkisellä kurssilla tekee noin 6.8 euroa. Bussi ei tietysti saarelle asti tuo sillan puutteessa, joten lisäksi joutuu maksamaan kymmenen ringgitin paattimatkan. Se on onneks meno-paluu tosin.

Mitäs siellä sitten on? No ei paljon mitään. Eli just se mitä lähdettiin etsimään. Tuolla saarella ei oo juuri baareja, oikeamminkin niitä ei oo yhtään. Yhestä ravintolasta saa bissee ja viiniä. Se vähentää olennaisesti  niitä kuuluisia "wicked wicked"-huutoja piripäisiltä brittituristeilta ja karsii ne kyisimmät saksalaiset samsonitet joukosta, mikä on aina hyvä. Rantaa siellä sen sijaan on, eikä ees ihan paskinta mahdollista rantaa.

Lähirantaa

Lisäks siellä on ruokaa. Ruoka on tärkeä elementti hengissäpysymisen kannalta, mutta se on paljon muutakin. Ruokailu on hieno sosiaalinen tapahtuma ja tapa elää ja kokea. Hyvä ruoka on myös hieno harrastus ja ajanviettotapa. Tässä kuvakooste tän saaren ruoista.

Tom Yam. Yam Yam. 

Kanaa ja riisiä, taas.

Piknik-eväät

Reissun paras keitto! 

No joo, enemmän tai vähemmän samaltahan se näyttää. Tarjonnan puolesta toi saari ei ehkä oo se ihan kattavin mitä ruokaan tulee. Ei sillä etteikö lukumäärältään ruokamestoja ois paljoa, mutta melkein kaikilla on jokseenkin samanlaiset listat. Kalat ja muut merenelävät on aika isossa osassa - kala tosin on kallista. Ainakin jos sen haluaa kokonaisena ja grillattuna.

Kanaa on laajalti tarjolla, lihaakin parissa mestassa. Sianlihaa sen sijaan ei, koska muslimimaa. 

Yks ilta käytii sen nimisessä mestassa ku Daddy`s Cafe. Joku kusinen blogi sano että se ruoka on vaan that good että olivat käyneet useamminkin. Jos paska intialainen on jonkun mielestä parasta ruokaa maailmassa, niin sitten varmaan joo, käymisen arvoinen paikka.

Siinä se ny on

Paskan intialaisen laadun korvaa luonnollisesti määrä. Sitä ruokaahan nimittäin riitti! 

Onks vähä vaivautunutta?

Mutton curry

Siis paljonhan sitä oli. Tais silti olla kallein yksittäinen ruokailuhetki koko vitun maassa, loppulasku oli jossain 25 euron hujakoilla. Tosin mukana oli lasi viiniä ja pari bissee. Jos tätä lukee joku, joka suunnittelee matkaa Pangkorille - älä mene tuonne syömään. Bisse tosin on ihan kilpailukykysesti hinnoteltua: kaupassa maksaa 6,5 ringittiä, tuolla 9. Kaiken maailman yksisarvisen maidosta tehtyjä drinkkejäkin löytyy. Ja sitä viiniä. 

Ei sillä ettäkö se ruoka nyt suoranaisesti ois ollu pahaa, mutta parempaa ruokaa saa viidenneksellä tuosta hinnasta muista alueen kuppiloista.

Paria erikoispäivää lukuunottamatti oltiin aikalailla aloillamme koko retki. En oo oikein ikinä pitäny tätä blogia kovin informatiivisenä, enkä aio pitää jatkossakaan, mutta voin väläyttää pari faktaa tosta saaresta.

Maja

Tässä on meiän eka majapaikka. Varattii kaks yötä valmiiks ja himasta käsin. Älkää menkö tonne. Mestan nimi on Purnama Beach Rip-Off Fuckyourface Paradise tai joku vastaava. Seinät on sisältä homeessa, ulkokaiteet ei kestä hammokin ripustamista ja muslimivenkoilu ei salli edes saunakaljaa, vaikka se ois ykköstä. Makso jotain reilun 20e/päivä. 

Me varattii pari yötä etukäteen sen vuoksi, että tiedettiin olevamme illalla perillä ja samalla tiedettiin ettei kiinnosta sillon lähtee ettii mitää majaa mistään. 

Siinä oltiinkin ihan oikeessa. 

Ajatuksena oli kattella ympärilleen ekoina päivinä ja ettiä joku toinen bungalow, ehkä halvempi, ehkä ei - parempi joka tapauksessa. 

Eksyttiin tollaseen Nipah Bay Villaan sitten siinä kierrellessä. Sitä voin varauksetta suositella. Ei varmasti halvin majotusvaihtoehto, mutta kaikin puolin muuten todella pätevä. Siellä on duunissa sellanen noin 150 cm pitkä nainen, joka tietää kaikesta kaiken ja osaa lisäks kaiken. 

Kysyttii hintaa mökille ja saatiin, tosin low seasonista johtuen hintaa pysty kuulemma vähä viilaamaan. Saatiin lopulta neuvoteltua pari kymppiä per yö-taksalla oma bungalow terassilla - se oli jotakuinkin kolmannes listahintaa halvempi. Kätevä emäntä myös totesi että "kun nyt ootte pidempään, ois varmaan kiva jos teillä ois jääkaappi". Koko mökkihelvetissä on kaks (2) tollasta kotaa missä on jääkaappi. Ei saatu sellasta ekoille öille mutta pari päivää saapumista seuraavana aamuna se eukko tuli kertomaan että nyt pitää muuttaa. Naapurimökissä meinaa oli jääkaappi ja paikalla loisineet saksalaiset oli lähteny vittuun. 

Metsän siimeksessä

Jääkaappi on muuten ihan perkeleellisen kätevä keksintö. Itsestään selvyytenähän sitäkin pitää, kunnes ensimmäistä kertaa muutamaan päivään juo kylmää vettä. Puhumattakaan siitä, miten raskaan rantapäivän jälkeen kylmä olut tekee gutaa sielulle - omalla terassilla nautittuna totta kai. 

Apinoitahan tuolla mestoilla riitti. 

Apina

Siellä ne rymisteli menemään katoilla ja hyppi puissa. Ihan viihdyttävää seurattavaa. Lisäks toi koko saari on ilmeisesti tunnettu tollasista linnuista mitä siellä pyöri myös aika rutkasti.

Superlintuja

Nähtiin myös orava mutta siitä ei oo kuvaa. Näytti aika perusoravalta kyllä. 

Taksimobil

Mitäpä tuosta muuta sanottavaa keksis.. Toi Nipah Bay missä me oltii on koko saaren majotuskeskittymä, niin budjetti- kuin muidenkin matkailijoiden kesken. Kuulemma noin kymmenellä eurollakin irtoaa halvin mahdollinen huone Pangkorista. En usko että se on tosin kovin mukava, mutta jos säästö on pääasiallinen motiivi niin hittoakos siinä. Yksin matkaava varmaan pärjäis jollain 15-20 euron päiväbudjetilla jos oikein haluais säästellä. 

Koko Nipah Bay on tollanen muutaman sadan metrin kadun pätkä oikeestaan. Ranta jatkuu onneks vähän pidemmälle ja on etenki arkisin täysin vailla ihmisiä. Malesialaiset tulee tonne sankoin joukoin viikonloppulomille, joten viikonloppusin karaoke raikaa ja paikka on vähän eläväisempi. 

Lettuja

Katukojuja on viikonloppusin auki vähän laajemmalla rintamalla, joten ruoan suhteen esimerkiks tulee ihan tervetullutta vaihtelua.

Muutama malesialainen perhe tavattiin myös telttailemassa tuolla. Kyllä, telttailemassa. Meki käytii Saaran kanssa kerran pari vuotta sitte Latviassa telttailemassa ja onhan se nyt hauskaa. Ehkä seuraavalla kerralla mekin telttaillaan Aasiassa. 

Viiminen ilta Pangkorissa vietettiin eeppisen kala-aterian parissa. 

Vain kuolleet kalat kelluu

Siinä se ny on

Tossa

Paistettu kana, grillattu kala, vähän jotain kasvisperseilyä ja kuus kiloa riisiä. Siinä se viimeinen ateria sitte oli. Seuraavana aamuna suunnattiin takasin Kuala Lumpuriin pariks päiväks ennen ku piti lähtee himaan.
                                                     

Käytiin tossa yhtenä päivänä pyörimässä pitkin saarta mopolla ja kertaallee tutustumassa mantereen puolella noihin lähimpiin kaupunkeihin, tai lähimpään, mutta teen siitä erillisen postauksen vielä myöhemmin ettei tästä tuu liian pitkä. Ihan hyvä reissu oli, en ehkä koe pakottavaa tarvetta päästä tonne takasin mutta tollaseen rauhallisempaan chillailulomaan ihan pätevä paikka.